OMS kevätkokous oman seuran analyysi Julkaistu: Torstai, 9.4.2009
Oulun Miekkailuseuran oman seuran analyysin tulokset julkistettiin kevätkokouksen yhteydessä, missä niitä esitteli puheenjohtaja Tanja Tammimies. Kokonaisuudessaan tulokset ovat seuralle mairittelevia, sillä seuran toimijat pitävät seuran toimintaa tasokkaana. Kysely asettaa kuitenkin seuran johdolle myös haasteita tulevaisuuteen, sillä vastaajat pitävät muun muassa oman salin hankkimista yhtenä tärkeänä painopisteenä.
Kyselyyn vastasi 33 henkilöä, joista 18 oli miehiä ja 15 naisia. Vastaajissa oli niin johtokunnan jäseniä, aktiivisia harrastajia, valmentajia, huoltajia kuin satunnaisiakin harrastajia.
Kyselyssä arvioitiin kolmea osa-aluetta: toiminnan perusteita, puitteita sekä määrää ja laatua. Kustakin näistä arvioitiin useita alakohtia, ja niissä arvioitiin nykytilaa ja annettiin mielipide siitä, kuinka tärkeänä vastaaja näki kyseiseen asiaan painottamisen.
Toiminnan perusteiden arvioinnissa keskiarvo oli yli neljän, kun viisi on paras mahdollinen arvosana. Kilpaurheilua ja tasa-arvoista toimintaa kiiteltiin erityisesti, mutta myös nuorten liikunta ja kunto- ja terveysliikunta saivat keskiarvoksi nelosen. Lasten liikunta jäi vähän alle neljän ja muu toiminta 3,66:een. Painotuksissa vastaajat puolestaan painottivat erityisesti nuorten liikuntaa, mutta myös tasa-arvoinen toiminta, kunto- ja terveysliikunta ja lasten liikunta saivat yli neljän arvioita.
Seurasi toiminnan perustat: Arvio Painotus
Osa-alue KA Hajonta KA Hajonta
Lasten liikunta 3,90 1,04 4,20 0,76
Nuorten liikunta 4,00 0,69 4,47 0,62
Kunto- ja terveysliikunta 4,00 0,92 4,34 0,70
Kilpaurheilu 4,45 0,81 3,69 0,93
Tasa-arvoinen toiminta 4,48 0,77 4,36 0,86
Muu toiminta 3,66 0,94 3,31 0,86
Toiminnan puitteiden kohdalla vastaukset sisälsivät jo arvosteluakin: yhteistyökumppaneiden ja ulkoisen tiedotuksen osalta arvosana painui alle kolmen. Parhaimmat arviot sai puolestaan varainhankinta ja sisäinen tiedotus. Painotuksiltaan kaikkia puiteasioita pidettiin tärkeinä - ainoastaan ympäristöasiat jäivät painotusarviossa alle neljän. Sisäinen tiedotus, varainen hankinta ja sisäinen kehitys puolestaan olivat painoarvoiltaan merkittävimpiä.
Seurasi toiminnan puitteet: Arvio Painotus
Osa-alue KA Hajonta KA Hajonta
Hallinto 4,13 0,63 4,24 0,79
Jäsenhallinta ja arkistot 4,33 0,78 4,15 0,72
Sisäinen tiedotus 4,42 0,83 4,79 0,48
Koulutus 4,05 0,78 4,04 0,81
Sisäinen kehitys 3,42 0,99 4,40 0,62
Varainhankinta 4,55 0,93 4,54 0,65
Tasa-arvo päätöksenteossa 4,25 0,79 4,00 1,09
Yhteistyökumppanit 2,92 1,26 4,14 0,80
Ympäristöasiat 3,38 0,77 3,50 1,10
Ulkoinen tiedotus 2,88 0,99 4,03 0,87
Toiminnan määrän ja laadun arvioinnissa parhaiten pärjäsivät seuran tapahtumat. Lukuiset sisäiset ja kansalliset kilpailut saavat tässä selvästi kiitosta. Selvästi muita heikommiksi jäivät puolestaan jäsenmäärä ja jäsenhankinta sekä arvioinnissa että painotuksissa, vaikka yhtäkään kohtaa ei painotuksen arvioinnissa katsottu vähämerkityksiseksi.
Seurasi toiminnan määrä ja laatu: Arvio Painotus
Osa-alue KA Hajonta KA Hajonta
Tapahtumat 4,59 0,56 4,55 0,62
Palveluiden määrä 4,30 0,75 4,53 0,62
Palveluiden laatu 4,19 0,79 4,69 0,54
Toiminnan avoimmuus 4,06 0,93 4,82 0,46
Jäsenhankinta 3,40 1,14 4,30 0,88
Jäsenmäärä 3,46 1,10 4,17 0,79
OSA tarjosi katsauksen myös siihen, mihin toiminnan alueisiin seurassa tulisi kiinnittää huomiota. Suhdeluvut on laskettu vastaajien näkemysten perusteella verraten nykytilan arviota ja painoarvoa kunkin osa-alueen kohdalla. Arvon noustessa yli yhden vastaajat olisivat valmiita panostamaan kyseessä olevaan asiaan enemmän kuin tällä hetkellä.
Toiminnan perusteissa merkittävimmiksi kehityskohteiksi nähtiin seuran perustoiminnot: nuorten liikunta, kunto- ja terveysliikunta sekä lasten liikunta. Puitteiden osalta erityisesti yhteistyökumppaneiden hankintaan ja ulkoiseen tiedotukseen katsottiin olevan tärkeä panostaa nykyistä enemmän, mutta myös sisäiseen kehitykseen tulee kyselyn mukaan panostaa. Toiminnan määrässä ja laadussa puolestaan ainoastaan seuran tapahtumien katsottiin olevan tällä hetkellä sopivalla tasolla: palvelujen määrää ja laatua pitäisi kehittää, samaten jäsenhankintaa ja jäsenmäärää sekä toiminnan avoimuutta.
Seurasi toiminnan perustat:
Osa-alue Suhdeluku
Lasten liikunta 1,08
Nuorten liikunta 1,12
Kunto- ja terveysliikunta 1,09
Kilpaurheilu 0,83
Tasa-arvoinen toiminta 0,97
Muu toiminta 0,91
Seurasi toiminnan puitteet:
Osa-alue Suhdeluku
Hallinto 1,03
Jäsenhallinta ja arkistot 0,96
Sisäinen tiedotus 1,08
Koulutus 1,00
Sisäinen kehitys 1,29
Varainhankinta 1,00
Tasa-arvo päätöksenteossa 0,94
Yhteistyökumppanit 1,42
Ympäristöasiat 1,03
Ulkoinen tiedotus 1,40
Seurasi toiminnan määrä ja laatu:
Osa-alue Suhdeluku
Tapahtumat 0,99
Palveluiden määrä 1,05
Palveluiden laatu 1,12
Toiminnan avoimmuus 1,19
Jäsenhankinta 1,26
Jäsenmäärä 1,20
OSA:n kyselystä saatiin myös paljon tekstimuotoista palautetta seuran vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista sekä näkemyksistä siitä, mihin seuran tulisi tulevaisuudessa mennä.
Seuran vahvuuksien kuvauksissa ei juuri jäänyt seuran toiminnan osa-aluetta, joka ei olisi kerännyt kehuja. Aloittelijan näkökulmasta kehuttiin sitä, että aloittelijan on helppo tulla mukaan ja että aloittelijoihin suhtautudaan avoimesti, myönteisesti ja he tuntevat olevansa tervetulleita mukaan toimintaan. Myös se, ettei tarvitse ostaa heti omia varusteita, keräsi kiitosta. Harjoitusilmapiiri, yhteishenki, seuran tiedotuksen taso ja kaikentasoisten harrastajien arvostus keräsi myös kehuja. Tähän liittyy myös useissa palautteissa mainittu monipuolinen tarjonta erilaisia harjoitusvuoroja, kilpailuja ja muuta toimintaa. Valmentajia ja seuran johtoa kehuttiin palautteissa asialleen omistautuneiksi, innostuneiksi ja jopa ammattimaisiksi. Uudistusvalmius, eteenpäinmenevä henki ja ennakkoluulottomuus toiminnassa sekä aktiivisuus paikallisesti ja kansallisesti olivat myös kiitosten listalla. Seuran toimintaa kuvailtiin useilla mairittelevilla ylisanoilla - listalta löytyvät mm. nuorekas, vireä, järjestelmällinen, hyvämaineinen, avoin, aktiivinen, tasa-arvoinen ja dynaaminen.
Kehuja seuran toiminnasta riitti, mutta kyllä vastaajilla oli mielessään heikkouksiakin. Lähes kaikissa kommenteissa puututtiin seuran harjoitustilanteeseen: seuran salitilannetta pidettiin riittämättömänä, ja samaten salin sijaintia pidettiin huonona. Tämä heijastuu sekä järjestelyissä että riittämättöminä ja turhan lyhyinä harjoitusvuoroina. Paljon mielipiteitä riitti myös markkinoinnista ja yhteistyökumppaneista - tai enemmänkin niiden puutteesta. Tätä toimintaa leimasi palautteen mukaan mainonta- ja varainhankintakokemuksen puute sekä lajin pienuus. Myös se, ettei seura ole pystynyt pitämään vanhoja aktiiveja riittävän hyvällä prosentilla mukana toiminnassa, keräsi kritiikkiä vastaajilta. Tämän lisäksi kritisoitiin seuratoiminnassa mukana olevien aktiivien määrää riittämättömäksi suhteessa toiminnan laajuuteen. Myös valmentajien määrää pidettiin riittämättömänä, ja kritisoitiin sen vaikutusta ikäryhmärajoituksiin ja harjoitusten määriin. Valmennuksessa toivottiin myös enemmän oppitunteja, mikä väistämättä on tietysti kiinni valmentajien määrästä. Samaten peräänkuulutettiin kokonaisvaltaisempaa valmennusta kilpamiekkailijoille ja enemmän kisamatkoja lähimaihin. Heikkoutena nähtiin myös Oulun maantieteellinen sijainti kaukana muista seuroista.
Vastaajilta riitti myös paljon ideoita seuran mahdollisuuksista. Rovaniemen lisäksi toivottiin seuroja myös muualle Pohjois-Suomeen. Muutenkin yhteistyö muiden pienempien seurojen kanssa nähtiin tärkeäksi kehityssuunnaksi.
Kokeneimmille kilpamiekkailijoille toivottiin omia harjoituksia. Junioritoiminnan, etenkin minijunioritoiminnan tämänhetkistä laajuutta pidettiin lupaavana ja hyvänä mahdollisuutena tulevaisuuden kannalta, ja parhaimpien juniorien valmentamisen muuttamista tavoitteellisemmaksi pidettiin mahdollisuutena seuran toiminnan kokonaisvaltaisuuden kehittämisessä.
Harrastustoiminnan puolella nähtiin myös useita mahdollisuuksia: harrastajien säilyttämiseksi harjoittelu tulisi suunnittella alkeiskurssin jälkeen selkeämmäksi, ja seurassa aiemmin vaikuttaneita miekkailijoita ja heidän houkuttelemistaan takaisin toimintaan pidettiin tärkeänä. Toisaalta vastauksissa oltiin sitäkin mieltä, että nyt ehkä kannattaisi keskittyä pitämään laadukkaana se toiminta, joka nyt on saavutettu, eikä pyrkiä liikaa laajentamaan. Yhteistyökumppaneissa ja sponsoreissa nähtiin mahdollisuuksia muun muassa oman salin hankinnan kannalta. Myös pienempien aselajien, kalvan ja säilän, lisäämistä pidettiin hyvänä panostussuuntana.
Tulevaisuuden uhat ovat myös olleet vastaajilla mielessä, ja monta aiheellista ja useissa vastauksissa toistuvaa huolta seuran toiminnasta onkin havaittavissa. Toisaalta pelätään jäsenpulaa ja harmitellaan jäsenten suurta vaihtuvuutta, mutta toisaalta osassa kommenteista pelätään harjoitustilojen ahtautta. Toinen useissa vastauksissa toistuva huoli on seuran aktiivien määrä: vetäjät ja aktiivit ovat nuorta väkeä, jonka liikkuvuus nykypäivänä on yleensä melko suurta. Toisaalta vastaajat ovat myös huolissaan aktiivien jaksamisesta: olosuhteet erityisesti oman salin puuttuessa ovat aktiiveille raskaat ja aiheuttavat paljon itse asiaan liittymätöntä työtä alueiden pystyttämisestä varusteiden raahaamiseen. Myös yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden määrä ja sitä kautta taloudellisten resurssien rajallisuus ovat olleet vastaajien mielessä. Eräs vastaaja kiteyttää asian näin:
Tällä hetkellä seuran suurin ongelma on, että sillä ei ole omaa harjoitustilaa. Nykytilanteessa aikaa tuhraantuu aivan liikaa harjoittelun kannalta epäolennaisuuksiin, kuten alueiden pystyttämiseen ja varusteiden edestakaiseen kuljetteluun varastosta koulun saliin. Lisäksi vuoroja on liian vähän ja tila liian pieni nykyiseen harjoittelijamäärään suhteutettuna.Kysymys siitä, missä vastaaja näkee Oulun Miekkailuseuran viiden vuoden päästä, herätti paljon kommentteja ja näkemyksiä. Merkittävin toistuva teema oli se, että vastaajat toivovat tai uskovat, että seuralla olisi oma sali viiden vuoden kuluttua. Salin merkitystä toiminnan kehittymisen kannalta painotetaankin paljon. Toinen toistuva teema, kuten myös numeerisista tuloksista käy ilmi, on harrastajamäärien kasvattaminen kaikissa ikäluokissa. Kommenteissa painotetaan myös sitä, että harrastusmahdollisuuksia pitää edelleen ja vielä paremmin tarjota kaikilla aseilla ja että myös pyörätuolimiekkailun tulisi olla seuran ohjelmassa mukana. Lasten harrastusmahdollisuuksista mainitaan parissakin kommentissa, että lajin harrastamisen aloittamisen tulisi olla mahdollista jo nykyistä nuorempana. Tulevaisuudessa nähdään myös aktiivisempaa panostusta erilaisiin harrastajaryhmiin: harrastajille ja tavoitteellisille kilpamiekkailijoille halutaan heille suunnattua toimintaa. Kilpamiekkailuun toivotaan kommenteissa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta valmennuksen ja kilpailutoiminnan osalta. Harrastajille toivottiin yhdessä kommentissa itämaisten lajien tapaista vyöjärjestelmää oman kehityksen mittaamiseen. Samaten valmentajien määrän toivottiin seuraavan viiden vuoden aikana kasvavan.
Kokonaisuutena OSA-kyselystä saatiin siis paljon tärkeää ja mielenkiintoista palautetta seuran kehittämisen tueksi. Oulun Miekkailuseura onkin ilmoittautunut mukaan Suomen Miekkailuliiton seurakehityshankkeeseen, joka on suunniteltu jatkoksi SLU:n seuratyöntekijä Sirpa Korkatin työlle, joka alkoi OSA-analyysin toteuttamisella suomalaisissa miekkailuseuroissa.
(Teemu Tokola) - Uutista on katsottu 21253 kertaa 9.4.2009 jälkeen.
Kommentit
