Julkaistu: Sunnuntai, 29.8.2010
Suomen Miekkailuliiton hallitus kokoontui perjantaina ja lauantaina Solvallan urheiluopistoon liiton strategiapäiville. Hallitus keskittyi työssään pohtimaan miekkailun tavoitteita Suomessa sekä miekkailuliiton konkreettisia tavoitteita vuosille 2015 ja 2020.
Keskusteluissa ja tuloksissa nostettiin miekkailun tärkeimmiksi tukijaloiksi Suomessa harrastajamäärät, näkyvyys sekä kilpailumenestys. Näiden myös nähtiin tukevan toisiaan: harrastajamäärästä syntyy kilpailumenestystä, kilpailumenestyksestä näkyvyyttä ja näkyvyydestä uusia harrastajia.
Hallituksen jäsen Jan Bade korosti omassa aloituspuheenvuorossaan harrastajamäärien merkitystä, ja hallitus yhtyikin yksimielisesti näkemykseen siitä, että harrastajamäärien kasvu on lähes välttämätön edellytys toiminnan kehittämiselle. Suomessa on tällä hetkellä 2000 miekkailun harrastajaa, ja liiton hallituksen visiossa harrastajia olisi vuonna 2020 viisinkertainen määrä, kymmenentuhatta harrastajaa. Strategiapäivien puheenjohtajana toiminut hallituksen jäsen Anssi Alanne Porvoon Miekkailijoista totesi sunnuntaina Porvoon Miekkailijoiden leirillä, että tavoite on haastava ja kunnianhimoinen, mutta että vaatimattomilla tavoitteilla saavutetaan vain vaatimattomia tuloksia. Vastikään valmistuneen seurastrategian mukaiset toimenpiteet ja strategiapäivillä tehdyt linjaukset muun muassa perustettavien uusien seurojen määrästä ovat hallituksen työkaluina ja ohjenuorina harrastusmäärien lisäämisessä. Tilastojen valossa, verrattuna isompiin liittoihin, miekkailuliitto ei voi juurikaan toivoa kasvattavansa nykyisten seurojen jäsenmääriä merkittävästi: 10 000 jäsenen liitoilla ei ole juurikaan enempää jäseniä yksittäisissä seuroissa, seurojen määrä vain on suurempi. Näin ollen liittokin pitää tärkeänä nimenomaan seuramäärien kasvattamista erilaisin keinoin.
Oulun Miekkailuseuran edustaja liiton hallituksessa, Teemu Tokola, puolestaan painotti omassa puheenvuorossaan näkyvyyden ja tiedotuksen merkitystä. Oulun Miekkailuseurahan on kerännyt paljon huomiota sekä miekkailuliitossa että Suomen Liikunnassa ja Urheilussa siitä, miten hyvin seura on tiedotuksen hoitanut. Teemu esitteli puheenvuorossaan yhden mahdollisen vision miekkailun kilpailutoiminnan eteenpäinviemiseksi ja miekkailun SM-sarjan tekemisestä televisioon kelpaavaksi tuotteeksi. "Jotta ihmiset innostuvat seuraamaan miekkailua, meidän on tuotava urheilijoitamme uudella tavalla esille, tiedotettava ahkerammin ja luotava kilpailujärjestelmä, josta voidaan tuottaa visuaalisesti näyttävää tv-kelpoista viihdettä ja jota on innostava seurata koko kauden ajan", hän kommentoi. Näkyvyys nostettiin strategiatyössä yhdeksi tärkeäksi kehitysalueeksi, sillä kolmesta tukijalasta se on ainut, jolla ei liitossa ole tällä hetkellä omaa työryhmää, työntekijöitä tai edes pääasiallista vastuuhenkilöä sen jälkeen, kun Riitta Michelsson luopui hallituksen jäsenyydestä. Televisioitavaan kilpailujärjestelmään liitto ei kuitenkaan vielä lähtenyt sitoutumaan muun muassa suurten kustannusten vuoksi - sen kaltaiset toiminnot, kuten myös liiton lehden julkaisu, nähtiin toimenpiteiksi, joiden aika koittaa sitten, kun harrastajamääriä on saatu merkittävästi kasvatettua.
Miekkailuliiton hallituksen puheenjohtaja Kimmo Pentikäinen puolestaan pohjusti strategiatyön kolmatta kivijalkaa, kilpailumenestystä. Puheenjohtaja Pentikäinen totesi, että miekkailu on olympialaji, ja tällöin liiton kilpailutoiminnan luonnollisena tavoitteena tulee olla olympiamenestys eli mitalit olympialaisissa. Tästä heräsikin strategiapäivillä paljon keskustelua, sillä arvokisamitalit miekkailussa ovat olleet tiukasti lajin perinteisten suurmaiden hallussa, ja suomalaisella miekkailukärjellä on vielä reilusti matkaa mitalikuntoon. Hallitus päätyi kuitenkin siihen, että liiton toimintaa ohjaavana visiona meillä ei voi olla pienempää tavoitetta kuin se, että kohtuullisen ajan kuluessa suomalaiset miekkailijat ovat säännöllisesti mitalikandidaattien joukossa arvokilpailuissa - tavoite, jonka saavuttaminen väistämättä johtaisi myös arvokisamitaleihin.
"Kehittyminen maaksi, joka tuottaa säännöllisesti mitalikandidaatteja, ei ole aivan yksinkertainen tehtävä", Oulun Miekkailuseuran valmennuspäällikkö Teemu Tokola kommentoi, "mutta määrätietoisella työllä, realistisella tavoitteenasettelulla ja kriittisten kehitystarpeiden tunnistamisella se on täysin mahdollista. Nostin myös strategiapäivillä esille sen, että valmentajakoulutus, josta vastaan liiton koulutustyöryhmän puheenjohtajana, on tässä suhteessa avainasemassa, sillä ilman valmentajia meidän on hankala nostaa harrastajamääriämme tavoitteiden mukaisesti, eikä huipputuloksiakaan tietenkään synny ilman huipputason valmentajia."
Myös liiton tavoitteesta harrastajamäärien ja seurojen kasvattamiseksi Teemu on samaa mieltä: "Seuroja ja harrastajia tarvitaan, ja nyt alkaakin työ niiden keinojen keksimiseksi, millä seuroja saadaan aikaan erityisesti uusille paikkakunnille. Sanomattakin on selvää, että valmentajien ja ohjaajien koulutus on tässäkin avainasemassa, kuten myös strategiapäivillä suunniteltu seuran aloituspaketti."
Strategiapäiviä pidettiin kaikin puolin onnistuneena, ja visioinnin tulokset tullaan näkemään konkreettisesti syysliittokokouksessa, kun hallitus esittelee toimintasuunnitelmansa seuraavaksi vuodeksi.
(Teemu Tokola) -
Suomen Miekkailuliiton hallituksen jäsenet - vasemmalta Marja-Liisa Someroja (HFM), Tero Hakkarainen (TMÅF), Tommi Kosunen (taustalla, MM), Taneli Rautala (EM), Teemu Tokola (OMS), Jan Bade (HN5O), Anssi Alanne (ei kuvassa, PMBF), puheenjohtaja Kimmo Pentikäinen (kuvaajana, YM) sekä liiton toiminnanjohtaja Lena Tallroth-Kock (oikealla, puoliksi kuvassa, HFM) - kokoontuivat Solvallan urheiluopiston tiloihin perjantaista lauantaihin 27. - 28.8. keskustelemaan ja päättämään miekkailuliiton strategiasta tuleville vuosille.[kuvaaja: Kimmo Pentikäinen]