Julkaistu: Tiistai, 2.3.2010
Suomen Olympiakomitean valmennuksen johtaja arvostelee eilen Kalevassa julkaistussa haastattelussa kovin sanoin suomalaista urheilujärjestelmää ja peräänkuuluttaa Suomeen norjalaista mallia. Vancouverin kisoissahan Norja otti 22 mitalia (8-8-6), siinä missä suomalaiset toivat kotiin vain yhden hopean ja neljä pronssia.
"Siitä yhdestä tuutista ne tupsahtavat", Niemi-Nikkola toteaa Kalevan mukaan viitaten Pohjoismaiden keskitetyimpään urheilun ohjausjärjestelmään, joka huolehtii siitä, että huippu-urheilu on ammattimaista.
Raha ei ole ainut ongelma, ja muita syitä Niemi-Nikkola luettelee Kalevan haastattelussa todeten, että "Työn- ja vastuunjako täytyy miettiä uusiksi, tiivistää yhteistyötä valmentajien ja lajiliittojen kanssa. Suomen urheilujärjestelmä on pirstaleinen." Hän jatkaa: "Kaikki pienet yksiköt toki haluavat tulosta, mutta jokaisella on eri näkemys siitä, miten tulokseen päästään. Olympiakomitea on valmis keskusteluun organisoinnista ja tulosvastuusta. Me olemme vasta hyvällä alulla."
Ongelman ytimen Niemi-Nikkola tiivistää Kalevan haastattelussa toteamalla: "Suomessa on korkea aika tunnustaa, että lajiliitot ja valmennus toimivat minimaalisilla resursseilla tavoitteisiin nähden." Tässä kohden myös miekkailijoiden on helppo nyökkäillä: Suomen Miekkailuliitto toivoo kansainvälistä menestystä ja edustusta olympialaisiin, mutta valmennuspuolella ei ole riittävästi rahaa suomalaisten kärkiurheilijoiden tukemiseen. Nytkin juniori-ikäiset tulevaisuuden toivot matkustavat omilla rahoillaan tulossa oleviin arvokisoihin Ateenassa ja Bakussa.
Suomessa on 70 itsenäistä lajiliittoa ja tuhansia urheilija-valmentaja-pareja, ja Niemi-Nikkola peräänkuuluttaakin, että muutoksen on lähdettävä juuri sieltä, ruohonjuuritasolta. Oulun Miekkailuseuran valmennuspäällikkö Teemu Tokola kommentoi asiaa: "Miekkailussa voidaan todeta, että vanhemmat sukupolvet ovat tehneet vapaaehtoistyöllä osin karhunpalveluksen lajille. Miekkailuvalmennus, joka kansainvälisesti perustuu korkeasti koulutettuihin ammattivalmentajiin, on Suomessa jäänyt liian pitkälti harrastelijatoiminnaksi". Tokola jatkaakin: "On selvää, että suomalaisessa miekkailussa tarvitaan kaikkialla enemmän ammattimaisuutta."
Oulun Miekkailuseuran johtokunta on seuran toimintaa ohjatessaan ottanutkin vaarin SLU:n kautta monissa yhteyksissä, erityisesti Miekkailuliiton seurakehityshankkeen puitteissa tulleesta viestistä, että seurojen tulisi muuttaa toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan. Oulun Miekkailuseura on viime aikoina pystynyt hankkimaan omaan käyttöön tarkoitetun salin sekä aloittanut korvausten maksun valmentajilleen. "Tulevaisuudessa meidän pitää pystyä myös kehittämään tukijärjestelmiä niille nuorille, joiden tähtäimet ovat huippu-urheilussa - nythän välttämättömät ulkomaan kisareissut sekä leirit tulevat vanhempien tai nuorten urheilijoiden omista pusseista", Tokola toteaa.
Kalevan haastattelussa Niemi-Nikkola toteaa: "On järjestettävä päivittäinen harjoittelumahdollisuus niille 12 - 25-vuotiaille, joilla on tahtoa ja edellytyksiä urheilijaksi." Tässäkin suhteessa myös Oulun Miekkailuseuralla on vielä parantamista. Valmennuspäällikkö Teemu Tokola sanoo: "Puitteet ovat nyt kunnossa, kun sali on olemassa, mutta nuorten ja aikuisikäisten kärjen harjoittelu pitää vielä pystyä järjestämään siten, että oppitunteja ja otteluja pystyy saamaan riittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksityistuntien antamista ja niiden saatavuutta on tehostettava, valmentajia vapautettava seuran muista vastuutehtävistä ja tavoitteellisten nuorten osalta pystyttävä järjestämään harjoittelu siten, että se onnistuu koulunkäynnin häiriintymättä."
(Teemu Tokola) -