Julkaistu: Maanantai, 28.1.2013
Suomen miekkailu- ja viisiotteluliiton puheenjohtaja Kalle Laine puhuu maanantaisessa blogikirjoituksessaan haluamisen ja tahtomisen eroista, ja vakuuttaa, että yhdistyneellä liitolla on tahtoa luoda järjestelmää, joka tuottaa pitkäjänteisesti tuloksia.
Liiton sivuilla julkaistu kirjoitus kokonaisuudessaan:
Mikä ero on halulla ja tahdolla?
Vaikka urheilijan motiivit kumpuavat rakkaudesta lajiin, kunnianhimoiselle urheilijalle ei riitä tehdä asioita mukavuusperiaatteella. Hommasta ei tule yhtään mitään, jos vain toimii sen mukaan, mikä kulloinkin helpoimmalta tuntuu. Entäpä kohtalaisesti mutta silti vasta keskinkertaisesti menestyvä urheilija, joka vakavalla ilmeellä ilmoittaa tähtäävänsä huipulle, mutta samaan hengenvetoon hokee että näin on aina ennenkin tehty, ja kieltäytyy ehdottomasti muuttamasta mitään? Vaikea sellaista olisi ihan vakavasti ottaa.
Jos tosissaan tahtoo huipulle, tavoitteita, harjoittelua ja päivittäin toteutuvia tekemisiä joutuu miettimään pitkän aikavälin perspektiivissä. Halut ovat unelmia, tahto on suunnitelmallista määrätietoista toimintaa. Tahto saa voimaa halusta, mutta halu yksin ei riitä.
Voimme olla kiitollisia siitä, että Suomen miekkailun ja 5-ottelun piirissä on tällä hetkellä monta kehityskelpoista urheilijaa, jolla on sekä kyky, halu että tahto päästä huipulle.
Voimme olla kiitollisia myös siitä, että seurojen jokapäiväisen työn tuloksena on kasvamassa iso joukko nuoria urheilijoita huippu-urheilupolulle, valmentajapolulle, seuratoimijapolulle tai kuntoliikunnan iloon lajiemme parissa.
Nämä urheilijat, samoin kuin heidän valmentajansa, seurat ja seuratoimijat ansaitsevat arvoisensa liiton. Erästä tunnettua mäkihyppääjää mukaillen voi (mutta ihan vakavissaan) sanoa, että liiton toiminnalla on merkitystä jos sillä on vaikutusta.
Menneinä vuosikymmeninä liitto on ihan ansiokkaasti hoitanut sille kuuluvat perustehtävät, niillä edellytyksillä, toimintatavoilla ja siinä toimintaympäristössä kuin ollut on. Työ on ollut arvokasta, ja se on osaltaan tuonut meidät siihen missä nyt olemme. Kylmä tosiasia silti on: meillä ei ole kovaa pitkän aikavälin näyttöä siitä, että toiminta systemaattisesti tuottaa kansainvälistä huippumenestystä. Ei, vaikka potentiaalisia urheilijayksilöitä meillä on ollut ennenkin.
Tätä tosiasiaa on katsottava rohkeasti silmiin. Kun yhdistynyt liitto vuosi sitten aloitti toimintansa, työ alkoi tästä. Jos tahdomme menestystä, on rohjettava muuttaa toimintaa.
Tämä ei tarkoittanut silloin eikä tarkoita nytkään, että aiempi tai tottumukseksi muodostunut toiminta olisi huonoa tai väärää, vaan yksinkertaisesti tahdonalaista kehittymistä: valitaan hyötysuhteeltaan paras toimintatapa. Tämä valinta ei aina ole helppo tai itsestään selvä. Jos olisi, liiton toimielimet voisi korvata kolikkoautomaatilla. Ei riitä, että joku muutos tai päätös palvelee sitä, miltä hyvä yhden kauden aikana jonkun kantilta näyttää. Harkinnan varsinainen haaste on, miten systemaattisesti ja useasta eri vinkkelistä tarkastellen vaikutamme menestykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Ensimmäiset askelet on otettu viime vuonna, ja työ tulee jatkumaan vielä pitkään. Lajimme ja liittomme eivät koskaan ole kieriskelleet rahassa, emmekä kieriskele nytkään. Vuoden 2013 alussa toimintaedellytyksemme ovat silti olennaisesti paremmat kuin vuosi sitten, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Resurssiemme osalta olemme silti edelleen kaukana unelmatilanteesta, jossa liiton osuus huippu-urheilijoiden ja heidän valmentajiensa kilpailutus- ja leirityskustannuksista olisi merkittävä, tai jossa liitto voisi merkittävällä rahapanoksella tukea junioriurheilua. Kun vahvistunutkaan budjetti ei anna liitolle tilaisuutta kerskailla suoralla taloudellisella tuella urheilijoille tai heidän valmentajilleen, vaikuttavuutta on kehitettävä alkaneenakin vuonna ensisijaisesti toiminnallisen puolen kautta.
Samalla Suomen urheilun rakenteissa, rahoituksessa ja toimintatavoissa on käynnissä suuri murros. Tämän murroksen julkilausuttuina isoina teemoina ovat urheilijakeskeisyys ja yhteistyön hyödyntäminen. Meneillään olevan murroksen sisään on rakennettu radikaali riman nosto erilaisten organisaatioiden toiminnan vaikuttavuudelle asetetuissa tavoitteissa. Normaalin standardi muuttuu. Tämä koskee myös kansallisia lajiliittoja, ja vaikuttaa niihin. Käynnissä olevasta murroksesta hyötyvät ne, joilla on antaa näyttöä kyvystä systemaattisesti muuttaa ja kehittää toimintaa, hyödyntää yhteistyötä lajien sisällä ja välillä, ja saavuttaa tekemisillään tuloksia.
Viime vuoden lopulla järjestettiin ensimmäinen vapaamuotoinen puheenjohtajatapaaminen. Käyty keskustelu oli hedelmällistä ja kannustaa edelleen kehittämään tällaista toimintamuotoa. Helmikuun alussa järjestetään ensimmäinen valmentajatapaaminen, jolta myös voimme odottaa paljon. Vuoden 2013 hallitus on nyt ollut koolla ensimmäiset kerrat, ja luottamushenkilöillä on käsin kosketeltava tahto rakentaa menestystä. Hyvä niin, onnistumiset tehdään yhdessä.
Vahvasti tahtovaa miekkailu- ja 5-otteluvuotta!
Kalle
(Teemu Tokola) -
